Sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi. Kysymys ei ole vain siitä, löytyykö jokaisesta kunnasta uudistuksen jälkeen terveysasema (toivottavasti löytyy)!
Sosiaalipalvelut sisältävät laajasti erilaisia palveluita. Sosiaalihuoltolainalaisia palveluita ovat mm. sosiaalityö- ja ohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, kotihoito, omaishoidon tuki, asumispalvelut, liikkumista tukevat palvelut (ns. VPL-kyydit), päihde- ja mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta sekä omaishoitajan vapaat. Kyseessä on siis merkittävä osa uudistusta.
Nurmijärvellä ei ole ollut mahdollisuutta sosiaaliseen luottoon eli halpaan lainaan, jonka sosiaalitoimi voisi myöntää tietyin perustein helpottamaan tilapäisiä taloudellisia ongelmia, esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa. Yli 30 kunnassa Suomessa on kuitenkin mahdollista sellaista hakea ja saada. Keski-Uudellamaalla se tulisi myös ottaa osaksi palveluita, mikäli siitä ei tule lakisääteistä palvelua. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt lakisääteistämisestä selvitystä.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat puolestaan yksi osoitus siitä, miksi tarvitsemme ”yhdenluukun periaatetta” ja toimivaa koko alueen yhteistä tietojärjestelmää. Usein näihin ongelmiin liittyy myös fyysisiä sairauksia. Monialaisen yhteistyön tulee olla sujuvaa ja keskittynyt yhteen paikkaan, mahdollisimman lähelle kotia, ettei esimerkiksi liikenneyhteydet muodostu esteeksi avun saannille.
Keski-Uudellamaalla joukkoliikenneyhteydet ovat huonot, ja olisikin hyvä, jos tulevat valtuutetut ennen palveluverkon karsimista kävisivät kokeilemassa esimerkiksi, kuinka Nurmijärveltä matkustetaan Järvenpäähän joukkoliikennevälineillä. Aikaa matkaan menee helposti 1,5 h-2 h suuntaansa. Eikä ole helppoa päästä Hyvinkäältä Klaukkalaankaan, jos käy siellä esimerkiksi kuntoutusryhmässä ilta-aikaan.
SO -puoli pitää paljon sellaisia palveluita, jotka hyvin toimiessaan ehkäisevät inhimillistä kärsimystä ja erikoissairaanhoidon kuluja. Säästö terveyspalveluissa saadaan aikaiseksi nimenomaan ennakoinnilla ja ennaltaehkäisyllä. Suomessa myös järjestöt ovat perinteisesti olleet merkittäviä hyvinvoinnin tuottajia. Erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa ne ovat tärkeässä roolissa. Palveluita ostettaessa tulisi ensisijaisesti valita voittoa tavoittelemattomia järjestöjä tai yhteiskunnallisia yrityksiä suurten ylikansallisten yritysten sijaan.
Hyvinvointi syntyy ennakoimalla, ennaltaehkäisemällä ja yhdessä tekemällä.
Pauliina Pukarinen
Kirjoittaja on aluevaalien 2022 ehdokas Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta sekä Nurmijärven vihreiden hallituksen jäsen.
Äänestä vaalipäivänä 23.1.2022.