Arvoisa puheenjohtaja, viranhaltijat, valtuutetut ja muu yleisö
Nurmijärven kuntastrategia on todennäköisesti lähivuosien tärkein asiakirja, jonka hyväksymme. Nyt on luotu hyvät suuntalinjat kohti parempaa arkea. Strategiatyö on edennyt mukavan ripeästi, osallistaen ja kuunnellen sekä valtuutettuja, sidosryhmiä että kuntalaisia. Strategian täytäntöönpano jää meille tässä salissa oleville.
Kuntastrategia ei ole mainos, eikä esite, vaan tämän pitää ohjata meidän toimintaa lähivuosina. Todennäköisesti eniten strategiaan sitoutumista punnitaan budjettivaltuustossa.
Strategiassa luvataan laadukkaat varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, sekä samalla haetaan 1.5% väestönkasvua. Tämä tarkoittaa, että kunnassa pitää voida paremmin ennakoida lapsimääriä kouluissa ja päiväkodeissa. Nurmijärven tulee varautua nykyistä paremmin palveluntarpeiden muutoksiin. Varhaiskasvatuksen puolella kelpoisista opettajista on valtava pula, myös meillä täytyy olla riittävä ja pätevä henkilökunta. Helsinki on satsannut lisää opettajien palkkoihin. Olemmeko valmiita lähtemään myös tällaiseen?
Varhaiskasvatus- ja opetuspuolen työolosuhteisiin ja sitä kautta työntekijöiden työhyvinvointiin on panostettava, jos haluamme onnistua rekrytoinnissa.
Nuorten pahoinvointi on koronan vuoksi lisääntynyt huolestuttavan paljon. Millaisia keinoja ja resursseja me annamme opetushenkilöstön tueksi? Strategiassa oleva teksti ei saa jäädä vain korulauseiksi, vaan meidän on aidosti oltava valmiita panostamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin ja henkilökunnan jaksamiseen.
Sitten asumiseen.
Strategiassa todetaan, että huolehdimme asumisen monipuolisuudesta erilaiset elämäntilanteet ja asumistarpeet huomioiden. Vuoden alussa kunnanhallitus kuitenkin jo rajoitti mm. ara tuotantoa Vanhan Klaukan alueelta. Pöytäkirjasta ei löytynyt tähän syytä. Helmikuussa sama taho eli kunnanhallitus keskusteli Nurmijärven kodeista. Lepolahti esitti ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisratkaisujen kehittämistä, mutta tämä ei myöskään kelvannut kunnanhallitukselle.
Harmi kun uusi kuntastrategia ei ollut kuukausi sitten voimassa.
Strategiaan on kirjattu hiukan intohimottomasti, että ”Mahdollistamme puurakentamista”. Puurakentamisen mahdollistaminen tarkoittaa käytännössä kaavamerkintää, joka antaa siihen luvan. En usko, että vapaaehtoisesti löytyy suuria määriä rakennusyhtiöitä, jotka haluavat rakentaa puukerrostaloja. Parempi muoto olisi ollut: ”ohjaamme tai edellytämme riittävää määrää puurakentamista”. Kunnan pitäisi kaavalla osoittaa tontteja, mihin haluamme puurakentamista sekä tehdä puurakentamisohjelma. Mahdollistamisen sijaan meidän pitäisi jo edellyttää. Tästä syystä kannatamme Keskustan esitystä.
Strategiaan on myös kirjattu ”Luomme edellytyksiä päätaajamien keskusta-alueiden kehittymiselle palveluiltaan monipuolisemmiksi”. Tämä jää osittain jopa viranhaltijoiden vastuulle, sillä pienten kerrostalojen rakennusluvat ei tule lautakuntaan. Lautakunta delegoi päätösvallan viranhaltijoille. Kaikki lautakunnassa olleet muistanevat sen, että vaikka kaava edellytti liiketiloja kerrostalojen alimpaan kerrokseen, niin poikkeusluvalla näihin haettiin muutos. Liiketilojen suhteen strategian tämän osuuden ylin päätösvalta ja toteuttaminen lienee siis rakennusluvan myöntävällä viranhaltijalla.
Asuinalueiden siisteyden suhteen kannatamme ryhmänä SDP ryhmän ponsiesitystä.
Strategian viimeisellä sivulla on mukavaa luettavaa, kun todetaan, että kehitämme mm. luonto-, ja kulttuurikohteita. NUUKA -ohjelma oli jo rajoittamassa mm. Aleksis Kivi -museon aukioloja, mutta onneksi meidän valtuusto tuohon jo puuttui. Ilolla odotamme budjettivaltuuston osoittamia määrärahoja luonto- ja kulttuurikohteiden kehittämiselle.
Nurmijärven kunnan iso haaste on julkinen liikenne. Julkisen liikenteen kehittäminen on kunnassa jäissä. Olen papukaijana tätä samaa mantraa julkisesta liikenteestä jauhanut alusta alkaen ja nyt viimein viimeisessä kunnanhallituksessa julkinen liikenne sai pienen maininnan strategiassa. Toki toimenpiteisiin tämä ei johtane. FCG:n viime vuonna toteuttamasta kuntapalvelututkimuksesta selvisi, että julkista liikennettä piti vain neljännes nurmijärveläisistä vastaajista hyvin hoidettuna. Tutkimus löytyy nurmijärvi.fi -sivulta. Tutkimuksesta kertovassa artikkelissa myös todetaan, että kunta on nostanut kuntapalvelututkimuksen tulokset keskeisiksi strategisiksi mittareiksi.
Strategiaan saakka se ei kuitenkaan kelvannut, kuten myös SDP ryhmä totesi. On vaikea ymmärtää kunnan haluttomuutta kehittää julkista liikennettä. Luottamushenkilöillä on aika pienet mahdollisuudet vaikuttaa edes sisäiseen liikenteeseen ja ymmärtääkseni myös julkisen liikenteen työryhmää ei enää ole. Kuntastrategia on voimassa vuoteen 2030, mutta viiden vuoden kuluttua pitäisi olla jo aika selvä näkemys miten jatketaan julkista liikennettä vuoden 2028 jälkeen.
Lopuksi todetaan, että kunnallisalan kehittämissäätiön helmikuussa julkaisusta tutkimuksesta selviää, että lähes joka viides suomalainen pitäisi muuttoa toiselle paikkakunnalle erittäin tai melko todennäköisenä seuraavan parin kolmen vuoden sisällä.
Helsingissä asuvat olisivat muuhun Suomeen verrattuna kaikista valmiimpia vaihtamaan paikkakuntaa asumisen laadun, luonnonläheisyyden, turvallisuuden ja edullisempien asuinkustannusten perässä.
Tässä on meillä Nurmijärvellä valtava mahdollisuus. Paremman arjen ilmiössä on erinomainen päämäärä. Sitoudutaan siihen, sitoudutaan strategiaan. Seuraava askel on strategian mittareiden laadinta. Se vaatii viranhaltijoilta ja lautakunnilta hyvää tavoitteiden ja mittareiden laadintaa. Kiitos hyvästä yhteistyöstä valtuutetut ja viranhaltijat.
Sami Virtanen, valtuustoryhmän puheenjohtaja