Saimme vieraaksemme tänne Nurmijärvelle Keski-Uudenmaan sotekuntien Vihreät sunnuntaina 12.1.2020.  Meitä yhdistää poliittisen ideologian lisäksi aivan konkreettisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kunnissamme ja Keusoteen siirtyminen. Niin kuin kaikissa suurissa muutoksissa, ei tämäkään muutos ole ollut täydellisen sujuva – ei mikään muutos taida olla pelkkää vesiliukumäen laskua.

Aki Korpela Hyvinkään Vihreistä, joka toimii Keusote -kuntayhtymän hallituksen 2. varapuheenjohtajana, alusti keskustelumme erittäin asiantuntevasti. Keskustelimme mm. Keusoten palveluiden järjestämis- ja tuottamissuunnitelman laatimisesta eli selkokielisemmin, mitä sotepalveluita Keusote järjestää itse ja mitä ostaa ulkoa. Keusote on jo ensimmäisenä toimintavuotenaan tehnyt tässä suhteessa muutoksia:  esimerkiksi Kiljavan sairaalan kuntoutustyö siirtyy Keusotelle ja lastensuojelun arviointityö palautetaan ulkopuoliselta toimijalta Keusoten omaksi toiminnaksi.

Palveluverkkomallin suunnittelu pohjautuu ajatukselle, että käyttäjiä lähellä olisivat ne palvelut, joita tarvitaan usein, ja vähemmän käytetyt palvelut hoidettaisiin keskitetysti. Toinen tärkeä lähtökohta suunnitteluun on pyrkimys pienentää kustannuksia. Keusoten kustannusmalli onkin puhututtanut kunnissa paljon. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset vaihtelevat eri kunnissa. Nurmijärvellä kustannus on 2683€/asukas. Sitä edullisemmin sotepalvelut järjestyvät Keusoten kunnista vain Pornaisissa (2474€/asukas) ja kalleinta se on Hyvinkäällä (3349€/asukas). Järjestämis- ja tuottamissuunnitelma ja palveluverkkosuunnitelman on määrä valmistua tämän kevään aikana. Sitä valmistelevassa poliittisessa ohjausryhmässä on yksi edustaja kustakin kunnasta. Esimerkiksi Nurmijärveä edustaa Sirkka Rousu (SDP).

Työryhmän tehtävä ei ole helppo. Erikoissairaanhoidon kustannuksien kalleus on yllättänyt – ne ovat maksaneet viime vuonna yhteensä kymmeniä miljoonia euroa odotettua enemmän. Kaikkein kallein hintalappu on syöpähoidoissa, palovammahoidoissa ja keskoshoidoissa, mutta olemme täysin yksimielisiä siitä, että jokaisen ja kenen tahansa tulee saada parasta mahdollista erikoissairaanhoitoa parantuakseen vakavasta sairaudesta tai onnettomuudesta.

Keusoten tehtäviin kuuluu myös yhtenäisten hoidonsaannin kriteerien ja tukien luominen entisen kuuden kunnan erillisten mallien sijaan. Keusotessa vertaillaan ja yhtenäistetään myös työntekijöiden palkkoja. Kriteerien yhtenäistäminen voi ikävällä tavalla toteutua myös tukien menetyksinä (esimerkiksi omaishoidon tukien kohdalla) tai kuntouttavaan fysioterapiaan pääsyn vaikeutumisena. On kuitenkin havaittu, että palveluiden oikea-aikaisuus ja hoidon saaminen eivät ole suoraan verrannollisia palvelun tai hoidon järjestämisen hintaan. Tämä on erittäin tärkeä huomio ja kannustaa etsimään toimivimpia sote-palveluiden järjestämisen tapoja ja rakenteita.

Vaikka samanaikainen tarve säästää ja parantaa palveluita onkin usein, on Keusotessa pyrkimys ottaa käyttöön jo olemassa olevia kuntien hyviä palveluratkaisuja eli levittää yksittäisen kunnan hyvää toimintamallia koko Keusoten alueelle. Tällaisia ovat mm. vanhusten kotiapu, kokeilu, joka on vuonna 2020 vakinaistettu Keusoten kunnissa –ja vanhusten päivätoimintakeskukset. Myös kotikuntoutus on osoittautunut ikäihmisten hoidossa toimivaksi ja kustannus–laatu -suhteeltaan erinomaiseksi. Omaishoidon sijaisapu eli että omaishoitaja voi tilata lähihoitajan kotiin, jotta pääsee itse esimerkiksi kampaajalle, on hyvä esimerkki toimivasta ratkaisusta. Sitä tulisi kehittää niin, että se olisi mahdollista myös muille kuin vanhusten omaishoitajille, ja sijaisapua olisi hyvä olla saatavilla myös iltaisin ja viikonloppuisin. Keusoten tehtävälistaan tulee kevään aikana ajankohtaiseksi myös ikäihmisten asumispalvelun kilpailutus, koska kuntien palvelusopimukset päättyvät. Mihin niiden hinta tulee asettumaan, liikkuu vielä suuressa haarukassa. Avoin kysymys on myös se, miten hoitajamitoitus (0,7) tulee vaikuttamaan asumispalvelun hintaan.

Yksi tunteita nostattava puheenaihe on potilastietojärjestelmä. Päätöksen potilastietojärjestelmästä tekee Keusoten valtuusto – eivät kunnat. HUS (eli alueemme erikoissairaanhoidon järjestäjä) ottaa käyttöön Apotti-potilastietojärjestelmän Hyvinkään sairaanhoitoalueella kolmen viikon kuluttua, ja Tuusulan kunta on jo ennen Keusotea päättänyt Apotin käyttöönotosta. Käytännöllisintä ja siksi todennäköisintä siis on, että Keusotessa tullaan käyttämään Apotti-järjestelmää.

Henkilökunnan työssä jaksaminen ja työhyvinvointi puhuttaa paljon. Kuitenkin, kenties ennakko-odotusten vastaisesti, henkilökunnan vaihtuvuus ei ole Keusotessa mitenkään tavallisuudesta poikkeavaa. Joistain ammattikunnista sen sijaan on jatkuva pula; esimerkiksi puheterapeuteista, sosiaalityöntekijöistä ja lasten neurologeista. Pyöreän pöydän ympärillä olemme yksimielisiä siitä, että toimivimmat ja kestävimmät ratkaisut palveluiden järjestämisestä ja henkilökunnan työhyvinvoinnin tukemisesta syntyvät johtavan portaan, väliportaan ja päättäjien vuoropuhelussa käyttäjien ja työntekijöiden kanssa.